... sanoi lapamato.
Ensimmäinen noista hankkeista on kuistin alla sijaitseva apukeittiö. Talo on sen verran rinteessä, ettei tuo tila ole kokonaan maan alla vaan siinä on ainoastaan kaksi maanvaraista seinää. Nämä apukeittiön - tai kodinhoitohuoneen - seinät ovat lecaharkoista ja sisäpuolella on laitettu puukoolaus, villaa ja jokin kivipohjainen levy.
Riskirakenne, mutta 1980-luvulla se tuntui useimpien mielestä täysin pätevältä ratkaisulta.
Tilassa oli ummehtunut tuoksu ja kuntokartoitattajan käyttämät Vaisalan laiteet paljastivat poralla tehdyn reiän kautta kohonneita kosteuspitoisuuksia. Mittatulos oli 76,5 RH %, + 15,8 °C, vesimäärä 10,3 g/m3. Vastaava sisäilma oli 35,8 RH %, +23,8 °C, vesimäärä 7,7 g/m3jaulkoilma 31,7 RH %, 20,2 °C, vesimäärä 5,6 g/m3.
Minulle tuo ei kertonut juuri mitään, enemmän kertoi se, kun leikkasimme myyjän kanssa pistosahalla 20x30 cm reiän seinään ja katsoimme. Ei tuo kovin pahalta näytä. Koolauksen ja harkkojen välissä olevat pulikatkin ovat vielä kunnossa. Villa oli vähän harkon puolelta tummunut ja puu oli pinnasta vähän kostean oloista - lahoa tai hometta emme ainakaan tässä vaiheessa nähneet.
Ei sitten muuta kuin harkkoseinä paljaaksi ja tilalle... Niin mitä?
1) Rivinteeraus, eli verhomuuraus - betonista tai siporexistä. Jälkimmäisessä olisi vähän eristävyyttäkin. Ja väliseinäelementeillä valmista syntyisi nopeasti. Samanlaisia saa kevytbetonistakin, kun käyttää ACO-levyjä.
2) Kaliumsilikaattilevyt, Epathermiä tai jotain muuta. On sitten viimeisen päälle hienoa tavaraa, imee kosteuden sisäänstä ja luovuttaa sen tasaisesti sisäilmaan, eikä home tms varmasti tartu. Toisaalta on myös hinnakasta. Eikä tuon seinän tilanne nyt niin paha ole.
3) Pelkkä rappaus ja hengittävä maali. Seinän ulkopuolella on kuitenkin patolevy n. 5cm styroksia ja muovi. Ei se paljon ole Suomen talvessa, mutta sentään jotain. Ja maan alla on lämmintä.
4) Vähän edellisestä parannettu: lämpöerisetrappaus. Weber Therm 507 näyttää aika mainiolta tavaralta. Ei se ainakaan huonompaa voi olla kuin pelkkä rappaus.
5) Ja ehdottipa joku tällaista ulko/sisätilojen rappauslevyäkin. Permabasessa olisi vähän eristettä mukana. Ehkä?
Olen kiinnostunut tuosta lämpörappauksesta. Rakennustaidon artikkelissa se vaikutti fiksulta.
"Laskentatulosten mukaan sisäpuolelle tehtävä lisälämmöneristys betoniharkkomuurauksella tai polyuretaanilevyllä olisi kasvattanut vanhan tiilimuurauksen kosteuspitoisuutta ja heikentänyt rakenteen kuivumiskykyä. Tämä olisi edesauttanut kosteus- ja mikrobivaurioiden syntymistä sekä pakkasrapautumista tiilessä, DI Jukka Huttunen Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:stä kertoo. – Lisäksi lämpötilaerot kylmäsillan kohdalla olisivat kasvaneet ja lattioiden pintalämpötila olisi seinien läheisyydessä laskenut alkuperäisestä tilanteesta, Huttunen toteaa. Huttusen mielestä lämmöneristyslaasti maxit Therm 74 M osoittautui massiivitiilisen rakennuksen eristämisessä hyväksi ratkaisuksi. Laasti on huokoista ja läpäisee hyvin vesihöyryä. Rakenne pysyy kuivana."
Tuotteen nimi on vaihtunut, mutta käsittääkseni se on samaa kamaa. Lämpöeristerappaus voisi olla sopiva ja riskitön kevytratkaisu. Tilanteen seuraaminen tulevina vuosina olisi kohtuullisen helppoa ja jos lämpöeriste ei riittäisi, voinkin ryhtyä kaivelemaan kivijalan vierustaa ulkopuolelta auki ja ryhtyä eristämään oikeaoppisesti ulkopuolelta.
Toisaalta Kalsiumsilikaatti kiinnostaa myös - kyselen kokemuksia Rintamamoestalo-forumilta...
Talon luovutus on vasta elokuussa, joten varaan itselläni oikeuden muuttaa mieltäni ja valintaani. Vielä moneen kertaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti