lauantai 7. syyskuuta 2013

Kellariprojekti, materiaalina kalsiumsilikaattilevyt



Muutto on tehty ja viimeiset parikymmentä pahvilaatikkoa lojuu nurkissa keräämässä pölyä. Samalla on valmistunut myös ensimmäinen iso projekti uudessa kodissa.

Nimittäin kodinhoitohuone, joka sijaitsee kuistin alla kellarissa. Tartuimme toimeen, koska olimme huolissamme - ja kuntokartoittaja oli - huoneen kahdesta maanvastaisesta seinästä. Niiden rakenne ei ollut paras mahdollinen. Villa, koolaus ja levyseinä ei ole optimiratkaisu maanvastaisessa lekaharkkoseinässä. Ei, vaikka ulkopuolella oliskin patolevy, viitisen senttiä styroksia ja muovi.
 


 

II Aloitus


Tuo ensimmäinen kuva näyttää, miltä huone näytti välittäjän esitteessä. Ei mitenkään paha, kaapit vähän hassusti, mutta ihan siisti pyykinpesutila. Mutta minkäs teet - se on menoa nyt, sorkkarauta esiin!

Kaapit, sähköt, vedet ja vesikiertoiset patterit saivat lähteä ensin.

Viereisessä kuvassa näkyy reikä, josta tutustuimme rakenteeseen kuntokartoituksen yhteydessä. Myöhemmin kävi ilmi, että olimme avanneet seinän juuri siitä "pahimmasta" paikasta ja mitanneet kohollaan olevat kosteudet siitä. Eli seinän takaa ei löytynyt ikäviä yllätyksiä, ja me olimme siitä hyvin tyytyväisiä.

Joku jyrsijä siellä oli tietysti seikkaillut. lekaharkkoseinä oli vähän säästeliäästi muurattu, eikä siitä läpipääsy vaatinut sinnikkäältä hiirulaiselta paljonkaan. Lisäksi villa on tummunut muutamista kodhin, joissa se pääsi koskettamaan paljasta lekaseinää. Onneksi näitä kohtia ei ollut montaa.

Seinän alareuna oli osittain eristetty styroxilla.

Pääosin seinä oli hyvän näköinen. Koolaukset oli erotettu nappuloilla irti seinästä ja siksi ihan priimakunnossa. Jopa koolauksen alajuoksu oli pysynyt terveenä.
 
Epämääräisesti tasoiteltu kattolevy minua ärsytti mitä enemmän sitä katselin. Sekin saisi mennä, jos vain saisin taivuteltua talkoomiehet ylimääräiseen projektiin.
 
Ensimmäisen päivän työn tulos kuta kuinkin tässä. Nyt kotiin odottelemaan avainten virallista luovutusta - ja kiitokset talon myyjille, jotka päästivät meidät hajottamaan paikkoja jo etukäteen.

 

III Rakentaminen

 
Viikkoa myöhemmin saimme kellariin avaimet ja talkoomiehiä. Siis vaarin ja velipoikia.

Suuri osa omaa aikaani kului yläkerran seinien palkaus-, teippaus- ja maalaushommissa mummin ja muiden apuvoimien kanssa. Avainten luovutuksesta muuttoon oli noin viikko ja maalaushommat oli tehtävä ennen sitä. Kodinhoitotilan kanssa ei ollut niin kiire - saisihan pesukoneen pyörimään tarpeen niin vaatiessa myös pannuhuoneessa.
 
Yllä oleva kuva osoittaa kulmauksen, jossa kosteutta pääsi ulkopuolelta seinärakenteeseen. Tuolla kohtaa kivijalan ulkopuolella on syytä parantaa maanpinnan kallistuksia. Sisäpuolelle päätimme laitaa materiaalia, joka ei kosteudesta hätkähdä - kalsiumsilikaattilevyt. Suomessa harva tuntuu tuntevan niitä, ja vielä harvempi on käyttänyt.

Allekirjoitan perusväittämän, että maanvastaisia seiniä ei pääsääntöisesti pitäisi eristää sisäpuolelta - tämä materiaali ei kuitenkaan millään tavoin estä seinän sisäänpäin kuivumista. Päin vastoin, kalsium-silikaattilevy imee sekä rakenteesta että huonetilasta kosteuden ja luovuttaa sitä huoneilman normalisoiduttua. Kivirakenteisena levyn pitäisi olla enemmän osa seinää kuin jokin ulkopuolinen eriste. Levy on vahvasti emäksinen (ph luokkaa 10) eikä sen pitäisi millään kasvaa hometta. Palonkestävyyskin on noin 1000 asteen luokkaa...

Materiaalia käytetään kosteusvauriokohteissa. Tässä nyt ei ole vielä vauriota, mutta käytetään silti. Jos rakenne ei toimi, tilataan sitten sen kaivinkone ja kuormaautollinen fuktidräniä ja mitä näitä onkaan.

Rakennustyön aikana haasteena oli seinien kaltevuus ja kierous. Seinät eivät olleet 90 asteen kulmassa eivätkä suoria sen kummemmin pysty- kuin vaakasuunnassakaan.

Korjasimme minkä voimme. Pahimpia törstöjä ajelimme rälläkällä ja tarkoitusta varten kehitetyllä timanttilaikalla. Pahuksenmoista hommaa. Minuutti työtä ja viisitoista minuuttia tuuletusta. Sitten tasoitimme.

Käytimme tanskalaisen Skamolin levyjä, joita Suomessa ei tähän tarkoitukseen ole juuri markkinoitu. Maahantuoja Abresto on toimittanut tavaraa enemmänkin lämpövoimalaitoksille ja tulisijoihin.

Kaveri vähän ihmetteli, että mistä osasin tulla projektiini häneltä levyjä hakemaan.

Samaa tavaraa nämä kuitenkin ovat kuin esimerkiksi Procoat Paintsin tuotteet. Tässä tapauksessa tavara oli kuitenkin Herttoniemessä, joten vältimme rahtimaksut. Tässä videossa näette, miten homma etenee kuin Strömsössä. Meidän tapauksessamme humalaisen muurarin tekemä lekaharkkoseinä aiheutti päänvaivaa. Sovittelua oli enemmän.
 
Käytimme rappaukseen maahantuojan ohjeiden mukaan Vetonitin 410 -laastia. Lisäksi käytimme Tikkurilan silikaattiprimeria - vaikka myöhemmin kuulimme, että pelkkä vesi olisi riittänyt. Emme luottaneet pelkkään Vetonitiin, vaan vedimme levyn läpi sieltä täältä vielä kevytbetoniruuvitkin. Jos tuotteen nimi on Fíxu, niin ei kai se voi olla väärä valinta.
Sain ylipuhuttua talkoomiehet myös kattoprojektiin.

Sinne oli laitettu koolingeiksi jotain jätelautaa, joten olin tyytyväinen siitä, että päätimme kasvattaa projektia tämän verran.

Valmiiksi maalattu paneeli on kalliimpaa - paljon kalliimpaa - mutta nyt ei jäädä nysväämään. Sitten alkoi kaapistojen kokoaminen, vesien veto jne...

Maahantuoja suositteli seinien rappausta, mutta tässä huoneessa seinät jäävät pääosin kalusteiden alle piiloon. Maalasimme Tikkurilan silikaattimaalilla.

Muutto tuli ja meni ja talkoomiehetkin kävivät välillä kotonaan. Olisi varmaan mennyt apukeittiön käyttöönotto jouluun, elleivät vaari olisi tullut takaisin töihin.
 

IV Valmis

Alla näkyy lopputulos. Seuraavaksi mietitään miten päälystämme välitilan mahdollisimman hengittävästi. Mutta ehtiihän sitä - pääsia, että koneet pyörii. Tällaisenaanhan se seinä hengittää maksimaalisesti.
 


11 kommenttia:

  1. Hei. Olen lukenut mielenkiinnolla tätä. Meilläkin verannan alla kostea kellari, josta olisi kiva saada kodinhoitohuone. Miten on toiminut? Kosteuden, lämmöneristävyyden, kestävyyden ym. kannalta.

    VastaaPoista
  2. Moi, kiitos kommentista. Kestävyyden tai kosteudenhallinnan suhteen ei ole ollut kerrassaan mitään valittamista. Tila tuoksuu raikkaalta, vaikka onkin viileämpi kuin huonetilat keskimäärin.

    Viileys taas johtuu siitä, että huoneessa on nyt yksi patteri vähemmän kuin ennen remppaa. Lämmöneristävyydestä on siis paha sanoa. Tuotteen fysikaaliset ominaisuudet pitäisi olla siinä suhteessa ihan hyvät.

    Yhtään ei käden alla tuntunut kylmältä kun äsken kävin kokeilemassa (ulkona -18).

    Meille tuo oli nappivalinta, mutta jos teillä kahlataan kodinhoituhuoneessa keväisin nilkkoja myöten sulavesissä, niin kannattaa keskittyä ulkopuolisiin salaojiin ja eristyksiin :)

    Hauskaa remppaa!

    VastaaPoista
  3. Sotkin Google-tilini kanssa, ja sain vasta nyt aikaiseksi luoda uuden. Kiitos vastauksesta. Saanko kysyä vielä, mitä sorttia Skamolin levyistä teillä on ja mitä paksuutta? Osasiko maahantuoja opastaa hyvin myös tällaisessa poikkeavassa käytössä?

    VastaaPoista
  4. Se levy oli viisi senttiä paksua. Maahantuoja oli hyvä tyyppi, mutta minulla oli sinne asti päästyäni muutenkin jo aika selvät sävelet.

    Jos on joskus muurannut jotain, tuon pitäisi onnistua helposti.

    VastaaPoista
  5. Terve! Meillä on nyt odottamassa iso pino Skamotec-levyjä asennusta. Kysyisin sinun kokemuksia vielä. Onko levyn pinta sellainen, että pitää kovasti varoa? Eli tuleeko siihen kolhuja tms.? Laittaisitko rappauksen, jos olisi teillä enemmän esillä (eikä kaapistojen takana)? Oliko teillä maalina Kivitex?

    VastaaPoista
  6. Levyn pinta on huokoinen ja pehmeähkö. Maalaamalle se muuttui mielestäni hieman "liukkaammaksi", mutta iskunkestävyyttä sillä ei synny. Jos huitaiset huonekalulla, niin varmasti jää lommo.
    Toisaalta lommo todennäköisesti jää, vaikka rappaisitkin.

    Kysymys on kosmeettinen. Komeampi tulee, jos rappaa. Esimerkiksi levyn saumojen kohdalla tasoite erottuu maalin alta, koska siinä kohdin pinnassa on eri tekstuuri. Jos seinää jää näkyviin paljon, lopputulos voi olla saumojen muodostama ruudukko.

    Saumoja ei kuitenkaan ole meillä juuri näkykvissä, joten en ole rappaamattomuutta katunut. Jos olisin rapannut, en olisi katunut sitäkään. Kehuisin itseäni siitä, että tein asiat loppuun asti ja viimeistä piirtoa myöten…

    Maalista en ole varma, purkinkin olen jo siivonnut pois. Esittelytekstien perusteella Kivitex vaikuttaa oikealta.

    Hauska kuulla, että joku on inspiroitunut omasta projektistani. Samalla tuntuu, että kannan moraalista vastuuta  Laita viestiä, kun homma on valmis!

    VastaaPoista
  7. Todella hienoa työtä! Käytittekö siis levyjen liimaukseen Vetonit 410 -laastia? Entä ruuvinkantojen yms. tasoitukseen?

    VastaaPoista
  8. Joo, käytettiin Vetonit 410:aa. Ruuvikannat peitimme jollain pakkelilla, en muista millä. Vetonit on niin karkeaa, että olisi tullut epätasainen pinta.

    Todettakoon vielä, että valmistajan mukaan ruuveja ei tarvitse, emmekä mekään niitä ruuvanneet kuin sinne tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK, kiitos. Itsellä hieman saman tapaiset suunnitelmat yhden tulevan pannuhuoneen seinän kanssa. Tarkoitus laittaa 100 mm Siporexia juuri tuohon tyyliin betoniseinään kiinni. Myöhemmin tulee ulkopuolinen eristys ja rappaus mutta pakko laittaa nyt jotain että selvitään ensi talvesta jäädyttämättä vesiputkia.

      Sekä Sipoa että 410:ä sattuu olemaan nurkissa valmiina.

      Ruuvit ovatkin varmaan turhat mutta on se olevinaan niin vaikeaa luottaa pelkkään mämmiin kiinnityksenä.

      Poista
  9. Kuinkas kalsiumsilikaattilevyt on palvelleet nyt kun pari vuotta hurahtanut. 50mm levyllä mitkä sisälämpötilat talvella? Esissä ois vastaava proggis tulossa. Meillä sisällä betonia vasten finnfoam urtsilla kiinni ja sitten koolattuna joko paneelibtai lastulevy, hrrhrh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, havaitsinpa viestisi vaikkakin myöhään :)
      Hyvin on palvelleet, ei oikeastaan lisättävää yllä kerrottuun.

      Poista